ISLANTIN KANSALLISPUISTOT
Islanti on luonut kolme kansallispuistoa, joilla jokaisella on oma ainutlaatuinen luontonsa ja historiansa.
Thingvellirin kansallispuisto ja Unescon maailmanperintökohde sijaitsee Etelä-Islannissa, vain noin 45 minuutin ajomatkan päässä Reykjavikista. Thingvellirissä mannermainen rift-vyöhyke Pohjois-Amerikan ja Euraasian tektonisten alueiden välillä ilmenee suurina laavakanjoneina ja 10 kilometriä leveässä rift-laaksossa, joka sisältää Islannin suurimman luonnonjärven Tingwallavatnin. Islannin parlamentti perustettiin sinne vuonna 930, joten se on maailman vanhin parlamentti.
Snyfellsjökudlin kansallispuisto sijaitsee Snifellsnesin niemimaan laidalla maan länsiosassa. Se on nimetty sen kruunujäätikköstä ja tulivuoresta, joka tunnetaan Jules Vernen tarinassa sisäänkäynninä maan keskipisteeseen. Se on ainoa rannikolle ulottuva puisto, joka säilyttää Islannin merenkulun historian sen asettumisesta keskiajalta lähtien.
Vatnajokullin kansallispuisto ja Unescon maailmanperintökohde kattaa yli 12 000 neliökilometriä eli 13 % Islannin alueesta, joten se on yksi Euroopan suurimmista kansallispuistoista. Se ympäröi Euroopan suurinta jäätikköä, Vatnajökudlin jäätikköä, jossa tulivuoren ja jäätiköiden vuorovaikutus on luonut ulkomaisia maisemia mustista hiekkarannoista, jäätikköistä ja jäävuorista täynnä olevia jäävuoria.
Vatnajökudlin kansallispuisto on yksi Euroopan suurimmista kansallispuistoista.
VATNAYOKUDLIN KANSALLISPUISTO
Vuonna 2008 perustettu Vatnajökudlin kansallispuisto kattaa Euroopan suurimman jäätikön Vatnajökudlin ja sitä ympäröivän alueen. Näitä ovat aiemmin olemassa olleet Skaftafellin kansallispuistot lounaassa ja Jokulsarglufurin kansallispuistot pohjoisessa. Moderni puisto kattaa 13 % Islannin alueesta ja on yksi Euroopan suurimmista kansallispuistoista.
Jokulsarlonin jäätikkölaguuni, yksi Islannin suosituimmista matkakohteista
Huolimatta siitä, että suuri osa kansallispuistosta sijaitsee Vatnajökudlin jäätikön alla, sen maisemat ovat monimuotoiset pääasiassa tulivuoren toiminnan ja jäätiköiden vuorovaikutuksen vuoksi . Harvat muut osat maailmaa ovat alttiina niin monille luonnonilmiöille kuin Vatnajökudl, jotka muodostuvat jokien, jäätikköjään, tulivuoren ja geotermisen toiminnan yhteisvoimista.
Missään Islannissa, Mýrdalsjökull-jäätikköä lukuun ottamatta, ei sata enempää tai vettä virtaa mereen enemmän kuin Vatnajökullin eteläpuolella. Itse asiassa Vatnajökudlissa on nyt niin paljon vettä, että Islannin suurimmalla joella, Olfuksella, kestää yli 200 vuotta kuljettaa tuo vesimäärä mereen.
ETELÄ – TUOTTO KREIKKA, JÄÄTISET laguunit ja suurin osa ISLANTIN HUIPPUSTA
Skaftafell on yksi Islannin luonnonaarteista
Vatnajökudlin eteläpuolelle on ominaista monet korkeat, majesteettiset vuorijonot, joiden välistä jäätiköt laskeutuvat alas alaspäin. Jäätikön eteläisin osa ympäröi keskitulivuorta Orefayokudl ja Islannin korkein huippu Hvannadalshnukur. Korkean jään suojaama Skaftafellin kasvikeidas tarjoaa näkymät Skaider-joen länsipuolella olevalle mustalle hiekkarannalle. Tämä hiekka koostuu enimmäkseen tuhkasta, joka on aiheutunut toistuvista Grimswotn-tulivuoren purkauksista ja jonka rantaan ovat tuoneet jäätikkötulvat tai yokulhlaupami .
Islannin suurimmat jäätikkölaguunit, Jokulsarlon ja Fälsarlon, sijaitsevat Vatnajökudlin kansallispuistossa, molempiin pääsee helposti reitiltä 1, Skaftafellin ja Hefnin välissä Hornafjördurissa. Jäätikkölaguunit syntyivät vetäytyvien jäätiköiden seurauksena, kun alkuperäiset jäätiköt alkoivat vetäytyä Atlantin rannikolta. Molemmissa laguuneissa järjestetään veneretkiä. Ennakkovaraus on suositeltavaa.
POHJOIS – JÄTTILÄINEN HEVOSENKANJONI JA EUROOPAN VOIMAKAIN VESIPUTOUS
Dettifoss on Euroopan voimakkain vesiputous
Vatnajokudlin kansallispuiston pohjoisosassa sijaitseva Jokulsarglufur on saanut nimensä Islannin toiseksi pisimmän joen Jokuls-a-Follum muodostamasta rotkosta. Valtavien, tuhoisan jäätikön purkausten uskotaan kaivertaneen syviä rotkoja ja kallioluolia, joista tunnetuin on hevosenkengän muotoinen Asbirgin rotko. Ei kaukana Ásbyrgista on Dettifoss-vesiputous, Euroopan voimakkain vesiputous, jonka pudotus on 44 metriä ja virtaus 200 kuutiometriä sekunnissa, joka kaatuu reunan yli. Polku kulkee rotkoa pitkin Dettifossista Asbirgaan.
Rehevän kasvillisuuden alue Jokulsarglufurin alueella Holmatungur on terävien kontrastien alue: kristallinkirkkaat purot ja kiehuvat purot kulkevat maan halki ja virtaavat sitten myrskyisäksi suklaanväriseksi tulvaksi. Kasviston ja eläimistön herkkä tasapaino viihtyy kallioiden ja rinteiden suojassa. Hlodaklettarin ja Holmatungurin välinen vaellusreitti lähellä Jokuls-a-Föllumia on yksi Islannin kauneimmista.
ITÄ – KORKEAN VUORISTON AAVIKOMAA OHJOJEN KUNINGASKUNNASSA
Villiporoja tavataan Itä- ja Kaakkois-Islannissa
Sniffell Wildlife Area kattaa suuren osan Islannin keskiylängöistä. Snæfell tai ”Lumivuori” – Keskitulivuori on 1833 metrin korkeudella Islannin korkein vuori, jota ei ympäröi jäätiköt. Upea Lonserefin alue paljastaa värikkäitä geologisia muodostumia jäätiköiden muodostamassa, sammuneessa keskitulivuoressa.
Kolmen päivän vaellusreitti Sniffellin ja Lonserefen välillä on haastava, mutta erittäin palkitseva upeilla maisemilla, kauniilla alppikasvillisuudella ja hyvällä mahdollisuudella nähdä poroja.
LÄNSI – KRATTERIT JA AINUTLAATUINEN HYALOKLASTIITTIharja
Upea Langisor-järvi kahden hyaloklastiittiharjanteen välissä
Vatnajökudlin kansallispuiston lounaisosan alankoille on ominaista sammaleen peittämät laavakentät Kirkübayarklausturin kaupungin ympärillä. Lakagingarin purkauksessa vuonna 1783 muodostunut laava on Islannin historian suurin ja tappavin purkaus, joka on väliaikaisesti jäähdyttänyt maailman ilmastoa. Toinen alueen tuottelias laavaosuus, Elja Crack, muodostui Katlan tulivuorenpurkauksesta vuonna 930 jKr., vain kuusi vuosikymmentä sen jälkeen, kun ensimmäiset uudisasukkaat saapuivat Islantiin.
Ylängöllä ylemmäs vierekkäin on lukuisia lineaarisia hyaloklastiittiharjuja, jotka ohjaavat jääkauden virtauksia ja muodostavat 20 km pitkän ja 2 km leveän langisorin eli ”pitkän järven” kahden harjanteen välissä. Hyalokladidien harjut ovat ainutlaatuisia Islannissa, ja ne muodostuivat jääkauden aikana tapahtuneiden jääkauden alaisten halkeamien purkauksen aikana.
TINGWELLIERIN KANSALLISPUISTO – ISLANTIN KRUUNUN HELMI
Thingvellirin aluetta pidetään Islannin kansallisaarteena sen suuren historiallisen ja geologisen merkityksen vuoksi. Islannin ensimmäinen kansallispuisto perustettiin sinne vuonna 1928, ja Thingvellirin alue tunnetaan nyt erinomaisesta yleismaailmallisesta arvostaan ja on Unescon maailmanperintökohde .
HISTORIA – KANSAN MAA
Tingvellirin upeat maisemat loivat tektoniset voimat mantereen halkeamavyöhykkeellä.
Nimi Velingvellir tarkoittaa kirjaimellisesti ”kokoontumistasangoa” ja tämä paikka symboloi Islannin historiaa. Alþingi eli Islannin parlamentti perustettiin sinne vuonna 930, joten se on maailman vanhin toimiva parlamentti. Eduskunta kokoontui Oxarajoen pelloilla 868 vuoden ajan eli vuoteen 1798 saakka. Islannin historiassa on siis ollut monia merkittäviä tapahtumia ja islantilaiset pitävät sitä kansan syntymäpaikkana.
LUONTO – TEKTONISTEN VOIMAN RIKKEMINEN
Thingvellirin lumoavat maisemat syntyvät ainutlaatuisessa maantieteellisessä ympäristössä Pohjois-Amerikan ja Euraasian tektonisten laattojen välisessä rift-laaksossa. Tektoniset voimat rikkovat Thingvellirin laavakenttiä ja jättävät jälkeensä suuria kanjoneita ja halkeamia. Näistä vaikuttavin, Almannaja, on kansallispuiston keskus. Kävelypolku johtaa valtavan rotkon läpi ”Lain kalliolle” ja Oxara-joelle, jota ympäröivät vaikuttavat basalttikivimuurit.
Laaja Almanakkan rotko merkitsee Pohjois-Amerikan laatan reunaa ja Thingvellirin riftlaakson alkua.
Osittain pohjavedellä täytetty Rift Valley on Islannin suurin luonnollinen järvi, Tingwalavatn. Järvellä on ainutlaatuinen ekosysteemi, jossa on kehittynyt neljä erilaista lohilajia viimeisen jääkauden jälkeen.
Kaunis yläjuoksu Oxara virtaa osittain Almannayan rotkoon matkallaan järvelle muodostaen upean vesiputouksen, jossa se tulee sisään. Osa halkeamista on osittain pohjaveden upottamassa, ja kristallinkirkas vesi saa Sylphre-sukeltajat tuntemaan olonsa kellumaan ilmassa. Ainutlaatuisen kokemuksen ansiosta Silfra Crack on päässyt maailman 10 parhaan sukelluspaikan joukkoon.
KÄYNNISSÄ KANSALLISPUISTOSSA
Silfra-Crack im Thingvellir-kansallispuisto
Þingvellir on yksi Golden Ringin 1-päiväisen kiertueen tärkeimmistä nähtävyyksistä, ja se on 40 minuutin ajomatkan päässä Reykjavikista. Puistossa on erilaisia vaellusreittejä sekä muita aktiviteetteja, kuten kalastusta, ratsastusta ja sukellusta Silfran rotkossa.
Vierailukeskuksessa on kahvila ja matkamuistomyymälä sekä puiston historiaa ja luontoa käsittelevä näyttely ”Islannin sydän”. Itse kansallispuisto on avoinna 24 tuntia vuorokaudessa, 7 päivää viikossa. Ajoneuvojen pysäköinti ja sisäänpääsy näyttelyyn ovat kuitenkin maksullisia.
Stratotulivuori ja Sniffelsjokudlin jäätikkö, Sniffelsjokudlin kansallispuiston kruunu
SNIPHELLSYOKUDLEN KANSALLISPUISTO
Snifelsjökudlin kansallispuisto perustettiin vuonna 2001 ja se kattaa noin 170 km2 Snifellsnesin niemimaan läntisimmän osan. Puisto on nimetty pahamaineisen stratovolcanon ja Sniffelsjökudlin jäätikön mukaan, joka on upea muoto, kansallispuiston kruunu.
Kauniita pylväsmäisiä basalttimuodostelmia Arnarstapin rannikolla
Puiston rajat kulkevat vaihtelevalta rannikolta Sniffelsjokudlin tulivuoren huipulle, joka on 1446 metriä (4750 jalkaa) merenpinnan yläpuolella. Snæfellsjökull on yksi Islannin 32 aktiivisesta tulivuoresta, ja se purkautui viimeksi noin 1800 vuotta sitten. Snæfellsjökullissa on pieni jääpeite.
INSPIROIVA MAAGIA SNÆFELLSJÖKULL
Snyfellsjokude kauneus on kautta historian vaikuttanut ihmisiin henkisesti ja inspiroinut kirjailijoita, taiteilijoita ja muita taiteilijoita. Tunnetuin taideteos on Jules Vernen tieteisromaani Journey to the Center of the Earth, jonka hän kirjoitti tulivuoren vaikutuksesta. Olipa tulivuori todella sisäänkäynti maan keskipisteeseen, yksi seitsemästä maallisesta ”chakrasta” tai sisältää Bardurin henkeä Bardur Snifelsasin saagasta, todistukset tulivuoren ja sen ympäristön kauneudesta eivät jätä ketään. koskematon.
HYVITTÄVÄT MAISEMAT JA HISTORIALLISET NÄHTÄVYYDET
Puisto tarjoaa kauniita ja vaihtelevia rannikkomaisemia Arnarstapin upeine kalliomuodostelmiin, mustia ja kultaisia rantoja ja lintujyrkänteitä, sammaleen peittämiä laavakenttiä ja lukuisia kauniita tulivuoren kraattereita ja laavaputkiluolia. Lisäksi puisto on täynnä historiallisia monumentteja, jotka liittyvät keskiaikaiseen kalastuskulttuuriin.
KÄYTTÖKESKUS
Mallarrifin kansallispuiston vierailukeskuksessa on näyttely, joka tarjoaa upean näkymän puiston ihmeisiin. Puistonvartijat voivat antaa monia vinkkejä patikointiin ja muihin aktiviteetteihin.
Kansallispuistoon tai luontokeskukseen on vapaa pääsy.