Islanti on äärimmäisten kontrastien ja dramaattisten maisemien maa. Islanti, joka tunnetaan laajalti ”tulen ja jään maana”, asuu eräitä Euroopan suurimmista jäätikköistä ja eräitä maailman aktiivisimpia tulivuoria. 

Islanti on äärimmäisten kontrastien ja dramaattisten maisemien maa. Islanti, joka tunnetaan laajalti ”tulen ja jään maana”, asuu eräitä Euroopan suurimmista jäätikköistä ja eräitä maailman aktiivisimpia tulivuoria. 

ISLANTI ON SUURI SAARI POHJOIS-ATLANTIN valtamerellä

Islanti on myös valon ja pimeyden maa. Pitkät kesäpäivät ja lähes 24 tuntia auringonvaloa kontrastina lyhyiden talvipäivien kanssa vain muutaman tunnin synkässä päivänvalossa – täydellinen skenaario nauttia lumoavasta revontulesta.

Islanti on suhteellisen suuri saari keskellä Pohjois-Atlanttia, napapiirin eteläpuolella, 63,4°N ja 66,5°N välillä. Islannin pinta-ala on 103 592 km2 (39 997 neliömailia), joka on samanlainen kuin Unkari ja Portugali tai Yhdysvaltain Kentuckyn ja Virginian osavaltiot. Se on Euroopan toiseksi suurin saari Ison-Britannian jälkeen ja maailman 18. suurin saari. Leveimmästä kohdastaan ​​Islanti on noin 500 km (305 mailia) idästä länteen ja 300 km (185 mailia) pohjoisesta etelään. 

MONIA SAARIA RANNIKKOLLA

Sammaleiset laavakentät ja vulkaaniset kivet ovat tyypillisiä islantilaisia ​​maisemia

Islannin rannikko on 6 542,4 km (40 652,5 mailia) pitkä, ja Islannin talousvyöhyke on 200 merimailia (751 345 km2) (290 096 neliömailia). Rannikolla on myös lukuisia pienempiä saaria, joista osa on asutettuja. Suurimmat ovat Heimai Westmanin saarten 13,4 km²:n saaristossa etelässä, Chrissy Island Eyjafjördurin vuonossa pohjoisessa, 8 km², ja Grimsey, 5,3 km²:n saari napapiirillä. . Islanti.

LENTOAIKA 3 TUNTIA LONTOONISTA JA 5 TUNTIA NEW YORKISTA

Saarena sillä ei ole maarajoja muiden maiden kanssa. Lähin naapurimme lännessä on Grönlanti, joka on vain 286 km:n (180 mailia) päässä meistä ja vaikka se on vaikea ymmärtää, se ulottuu kauempana etelään ja itään kuin Islanti ja käytännössä joka suuntaan. Idässä ovat lähimmät Färsaaret eli 420 km (260 mailia), Skotlanti 795 km (495 mailia) ja Norja 950 km (590 mailia). Etäisyyksien vertailua varten lento New Yorkista Reykjavikiin kestää noin viisi tuntia ja Lontoosta kolme tuntia.

VÄESTÖ – REYKYAVIK – PÄÄkaupunki

Islanti on 368 792* asukkaallaan yksi maailman harvaan asutuista maista. Islannin pääkaupunki on Reykjavik, joka sijaitsee 64,1° pohjoista leveyttä, joten se on maailman pohjoisin pääkaupunki.

Reykjavik on planeetan pohjoisin pääkaupunki

Lähes kaksi kolmasosaa väestöstä asuu pääkaupunkiseudulla lounaisosassa, ja loput väestöstä on hajallaan pitkällä rantaviivalla, pääasiassa kalastajakylissä ja maatalousalueilla. Akureyri Pohjois-Islannissa on 18 933 asukkaan suurin kaupunki lounaisalueen ulkopuolella. Westfjords-alueen suurimmassa kaupungissa, Isafjördurissa on vain 2 672 asukasta, ja Egilsstadir on Itä-Islannin tunnetuin kaupunki, jossa on vain 2 552 asukasta.

* Luvut 1.1.2021

JOITAKIN ISLANTIN AVAINLUKUJA:

Satelliittikuva Islannista
  • Kokonaispinta-ala: 103 592 km 
  • Rantaviiva: 6 542,4 km
  • Järvet ja joet: 2757 km² 
  • Jäätikkö: 11 922 km 
  • Hiekkainen tasango 4000 km² 
  • Laavakentät, joiden pinta-ala on 11 000 km 
  • Metsät: 1907 km² 
  • Suurin järvi: Þingvallavatn 82 km² 
  • Korkein kohta: Hvannadalshnukur 2119 m
  • Väkiluku: 368 792 (tammikuu 2021)
Tulivuorenpurkaus Eyjafjallajökullissa vuonna 2010

Holukhraun-tulivuoren purkaus vuonna 2014

TUURETUT – ELÄMÄ ISLANNISSA

Tulivuoren toiminta on Islannin tosiasia. Ihmiset ovat oppineet elämään haittojensa ja merkittävien etujensa kanssa, kuten: B. Geoterminen energia ja dramaattinen luonnonympäristö – ja jopa viihdettä.

Tuhkapilvi salaman kanssa nousi Eyjafjallajökull-tulivuoresta vuonna 2010

Vuonna 2010 purkautunut Eyjafjallajökull on yksi Islannin 32 aktiivisesta vulkaanisesta järjestelmästä.

KESKUSMEREN TAKA JA KUUMA PISTE

Islanti sijaitsee Keski-Atlantin harjanteen kärjessä, ja valtameren pohjassa on 40 000 kilometriä repeämä, joka johtuu Pohjois-Amerikan ja Euraasian tektonisten laattojen halkeamisesta. Vielä nykyäänkin maa kasvaa noin 2 cm vuodessa, kun se jatkaa halkeilua kahden tektonisen laatan kohtaamisesta ja uusi magma täyttää aukot. Näin ollen Islannin länsiosa kuuluu Pohjois-Amerikan laattaan ja itäosa Euraasian laattaan, mikä tarkoittaa, että Islanti on jaettu kahdelle mantereelle.

Toinen islantilaisen vulkanismin merkittävä toimija on voimakas magmapilvi, joka tuottaa lämpöä ja magmaa saaren alla olevaan vaippaan ja nostaa Islannin kuoren merenpinnan yläpuolelle.

TUURUURIPURAKAUS JOKA NELJÄ VUOTTA

Koska Islanti on ainutlaatuisessa ympäristössä, jossa mannervika ja magma yhdistyvät, Islanti on yksi vulkaanisesti aktiivisimmista alueista maan päällä. Islannissa tapahtuu keskimäärin yksi tulivuori joka neljäs vuosi. Viimeisen jääkauden päättymisen jälkeen, noin 10 000 vuotta sitten, kolmasosa tulivuorten tuottamasta laavasta maan pinnalla on purkautunut Islannissa. Merkittävin laavavirtaus planeetan yksittäisen purkauksen aikana holoseenin aikana on suuri Torsha-laava, joka purkautui noin 8 600 vuotta sitten ja jonka arvioidaan olevan kooltaan 26 km3.

Sama geologinen toiminta on vastuussa myös joistakin Islannin luonnon dramaattisimmista piirteistä. Vuoristomaisemat, mustat laavakentät, mustat hiekkarannat, geotermiset altaat ja geysirit ja jopa jäätiköt ovat seurausta vulkaanisen toiminnan jatkuvasta vuorovaikutuksesta luonnon elementtien kanssa.

Lue Islannin viimeaikaisista purkauksista

TUVUVARAT MUODOSTUVAT JÄÄTIÖN, JOKULCHLAUPSIN JA SANDUR-TASANKOIN

Tämä saattaa tuntua ristiriidalta, mutta tosiasia, että tulivuoret muodostavat jäätiköitä, on tosiasia. Tämä johtuu siitä, että vulkanismi luo vuoria, jotka saavuttavat ilmakehän kylmempiä tasoja, jotka imevät kosteutta ilmasta ja ruokkivat jäätiköitä huipulla.

Tulivuorten säteilemä lämpö sulattaa alta jäätä ja kun jään alle kerääntyy syvennyksiin tarpeeksi vettä nostamaan jääpeitteen ylhäältä, se pakenee jäätikön rintaman alta ja synnyttää hiekkatasangolle tulvan eli ”yokulhaupin” tai ” sandur” uni. edessä. Tämä prosessi on niin ainutlaatuinen Islannille, että islanninkieliset sanat näille ilmiöille ovat kansainvälisesti tunnustettuja.

Helikopteri lentää Fagradalsfjal-tulivuoren yli Islannissa

Fagradalsfjall-tulivuoren purkaus Islannissa, 2021

TULEVUURIEN EDUT

Islantilaiset ovat myös hyödyntäneet valtavia geotermisiä energiavaroja – yhtä halvimmista ja puhtaimmista energiamuodoista. Yli 85 prosenttia islantilaisista kodeista lämmitetään luonnollisella geotermisellä lämmöllä kuumista lähteistä, jotka ovat yleisiä suurimmassa osassa Islantia. Lisäksi jäätiköiden sulamisvesi tarjoaa maalle mahdollisen vesivoiman lähteen. Kaikki tämä puhdas energia on tehnyt Islannista yhden maailman vähiten saastuneista maista.

Tulivuorten ja jäätiköiden vuorovaikutus johtaa vulkaanisen tuhkan valtavaan tuottavuuteen, joka lannoittaa maaperää ja luo kauniita mustahiekkaisia ​​rantoja.

Puhumattakaan ”turistipurkausten” viihdearvosta – ja ehkä kappaleista Hollywood-elokuvista, jotka viittaavat Islannin tulivuoreen.

YLEINEN TURVALLISUUS ON KESKEISET KYSYMYKSET

Turvallisuus on tärkeä asia Islannissa, koska kaikki tämä energia on maan alla. Seismistä aktiivisuutta ja maankuoren liikkeitä seurataan tarkasti Islannin 32 aktiivisen tulivuoren järjestelmän levottomuuksien varalta. Infrastruktuuri on suunniteltu myös luonnonkatastrofeja varten. Siksi vakavat seuraukset ovat erittäin harvinaisia.

Satelliittikuva Islannista

Satelliittikuva Islannista. © ESA:n toimittama Copernicus Sentinel (2020) muokattu tieto.

SÄÄ JA ILMASTO ISLANNISSA

Islannin sää luo paljon vesiputouksia ja sateenkaaria, mutta se tuo myös ongelmia; Myrskyt, joissa on äärimmäisiä tuulia ja sateita tai lumisateita, ovat yleisiä, ja sään muutokset voivat olla äkillisiä. Joten kokoontukaa neljä vuodenaikaa, sovitaan joustava aikataulu ja nauti!

JOUSTAVA JA TURVALLINEN SAFETRAVEL.IS:N KANSSA

Nainen osoittaa Islannin karttaa

Ilmoittaudu Islannin akatemiaan oppiaksesi valmistautumaan Islannissa

Ensimmäinen asia, joka sinun tulee tehdä, kun suunnittelet matkaa Islantiin, on lukea tämä artikkeli  turvallisesta matkustamisesta Islannissa ja käydä  Safetravel.is -sivustolla    saadaksesi neuvoja Islannin etsintä- ja pelastustiimin (ICE-SAR) -lta. kuinka valmistautua lomaasi. turvassa ja nauti kaikista Islannin tilanteista.

Jos aiot vierailla Islannissa talvella, matkustaa ylängöille tai ajaa ympäri Islantia autolla, vieraile tällä sivustolla säännöllisesti ja    rekisteröidy Islanti-akatemiaan.  Voit myös lukea  tämän artikkelin Islannissa ajamisesta. Muista rekisteröidä matkasuunnitelmasi, jos aiot vaeltaa tai matkustaa yksin syrjäisillä ja vuoristoisilla alueilla.

Islantilaiset ovat tunnettuja joustavuudestaan, ja opetus on, että sää voi pilata parhaatkin suunnitelmat. Valmistaudu siis muokkaamaan aikatauluasi ja valmistautumaan neljään vuodenaikaan, jotta voit nauttia jokaisesta haasteesta!

KÄYTÖSSÄ SAFETRAVEL.IS

ILMASTO ENEMMÄN KUIN ODOTTIT

Vaikka ilmasto voi olla ankara, se on leudompaa kuin maan nimi ja maailmanlaajuinen sijainti korkeilla leveysasteilla antavat ymmärtää. Persianlahden virran haarat tuovat lämpimämpiä meriä etelä- ja länsirannikolle, mikä pehmentää ilmastoa merkittävästi. Se kuitenkin tuo pehmeämpää Atlantin ilmaa arktiseen ilmaan aiheuttaen    toistuvia säämuutoksia ja myrskyjä   . Seuraa sääennustetta ja muokkaa suunnitelmasi sen mukaan. Tässä muutamia tärkeitä linkkejä

Islannin MET-palvelu – virallinen sääennuste

Safetravel.is – sää- ja tieolosuhteet

ALUEELLINEN SÄÄ – valtameri ja arktinen alue

Islanti on suhteellisen suuri saari, jolla on jään kaiverrettuja maisemia, pitkä rantaviiva, jota leikkaavat vuonot ja niemimaat, sekä keskitasango. Siksi säät eri alueilla ovat usein hyvin erilaisia: pohjoisessa talvet ovat kylmempiä ja pidempiä, mutta kesät lämpimämpiä kuin etelässä. Sateet jakautuvat myös epätasaisesti eri alueiden välillä. Etelätuulet vallitsevat, joten etelässä sataa enemmän kuin pohjoisessa.

PALJON LUMIA ISLANNISSA?

luminen maisema

Tähän usein kysyttyyn kysymykseen ei ole helppoa vastausta, mutta alppialueet yli 200-400 m merenpinnan yläpuolella ovat yleensä lumen peitossa syyskuusta toukokuuhun tai jopa pidempään, mikä tarkoittaa, että kaikki alppitiet ovat talvella ajemattomia. 

Matalilla alueilla lämpötilat vaihtelevat usein yli ja alle 0°C, joten lumi ei yleensä kestä päiviä tai viikkoja kauempaa. Yleensä se on vain muutaman senttimetrin paksuisena, jopa 1 metrin paksuisena lumipeitenä, erityisesti Reykjavikissa ja etelässä. Tämä johtaa usein jäisiin pintoihin, kun lämpötilat vaihtelevat pakkasen ylä- ja alapuolella. Toisaalta Pohjois-Islanti ja Länsivuonot ovat kuuluisia talvisin runsaista lumisateista, jotka ulottuvat jopa useiden metrien korkeuteen, joten ne sopivat ihanteellisesti talviurheiluun ja lumipeleihin!

VUODENAJAT AURINGOSSA – JA PIMEÄSSÄ

revontulet

Islannin pohjoisesta sijainnista johtuen päivänvalossa tapahtuu merkittäviä muutoksia vuodenaikojen välillä. Pitkät kesäpäivät ja lähes 24 tuntia auringonvaloa kontrastina lyhyille talvipäiville, joissa on vain muutama tunti synkkää päivänvaloa, mikä tekee siitä täydellisen skenaarion maagisesta revontuliasta nauttimiseen.

PARAS AIHE VIESTINTÄ ASUKAISTEN KANSSA

Viimeinen vinkki; Islantilaiset puhuvat mielellään säästä, ja useimmat meistä eivät halua missata tilaisuutta keskustella siitä pitkään. Joten täydellinen aloitus keskustelulle paikallisten kanssa: Mielenkiintoinen sää tänään, onko se tyypillistä Islannille?

REVONTULET

Erittäin tummilla Islannin talvella on useita etuja. Syyskuun ja huhtikuun välisenä aikana islantilaiset kokevat ihmeellisen luonnonilmiön: Aurora Borealis -revontulia tai mitä me yleisesti kutsumme revontuliaksi.

Aurora Borealis on saanut nimensä roomalaisesta auringonnousun jumalattaresta Aurorasta ja kreikan pohjoistuulen sanasta Boreas. Syyskuusta huhtikuuhun Islanti on tämän upean valoshow’n hotspot.

Revontulet Pohjois-Islannissa

Islanti on yksi maailman parhaista paikoista kokea revontulia.

Aurora Borealis, jota usein kutsutaan revontuliaksi, on luonnollinen ilmiö, joka syntyy, kun aurinkotuulen hiukkaset ovat vuorovaikutuksessa Maan magneettikentän kanssa. Tämä kiihottaa hiukkasia, jotka vapauttavat energiaa ja aiheuttavat jonkinlaisia ​​vaaleanvihreitä ja violetteja raitoja taivaalle.

Selkeinä talviöinä järjestetään retkiä tämän vaikuttavan, vaikkakin ajoittaisen luonnonilmiön ympärille. Ihanteellinen paikka havainnointiin vaihtelee, ja oppaat voivat ”metsästää” nuolta ja löytää paikkoja, joissa olosuhteet ovat parhaat yökatseluun.

Ei ole takeita siitä, että näet revontulia vierailusi aikana, mutta useimmissa tapauksissa katselu asuinalueiden ulkopuolella paranee merkittävästi, etenkin pääkaupungin valosaasteiden ulkopuolella. Useat maaseudun hotellit tarjoavat erikoispalvelun revontulien herättämiseksi. 

Ihmiset katsovat revontulia Islannissa

Revontulet ovat upea näky

REVONTIEN HAMOITTAMISEKSI – TÄRKEIN – KÄSIVÄLISYYS

Ensinnäkin: tarvitset pimeyttä ja selkeää taivasta tai ainakin reikiä pilvipeitteeseen, mieluiten pohjoiseen. Jos sää suosii, olet puolivälissä. Voit aina tarkistaa sään, pilvipeitteen ja revontulien toiminnan   Islannin meteorologisen  instituutin verkkosivuilta ja    Auroraforecast.is -sivustolta.

Jos pilvet suosivat, toinen kriteeri on aurinkotuulen aktiivisuus normaalia korkeampina. Revontulet voivat näkyä milloin tahansa päivällä tai yöllä, ympäri vuoden. Toiminta on kuitenkin yleensä voimakkainta puolenyön aikoihin ja muutama tunti ennen ja jälkeen.

Kun toiminta alkaa, pohjoiseen ilmestyy yleensä vihreä kaari. Paras maamerkki tähtiyössä on Pohjantähti, joka loistaa todellisessa pohjoissuunnassa Maasta. Paras tapa löytää Polaris on löytää Pohjantähteen osoittava Ursa Major tai Ursa Major tähdistö. Jos näet vihreän kaaren, sinulla on hyvät mahdollisuudet nähdä ne liikkuvan. Muista, että revontulien jahtaaminen vaatii joskus paljon kärsivällisyyttä, mutta odottavat saavat usein suuren palkinnon.

MITEN KUVAAN REVONTUVALOT

Mitä tulee varusteisiin, tärkeintä on ottaa mukaan jalusta ja köysi kauhean tärisevän valokuvasyndrooma välttämiseksi. Jos sinulla ei ole kaapelia, aseta kameran itselaukaisin kahden tai kymmenen sekunnin suljinviiveelle, jos mahdollista.

Kamerallasi ei ole yksittäisiä asetuksia takaamaan upeita kuvia, mutta jos sinulla on manuaaliset asetukset, on luultavasti parasta kokeilla erilaisia ​​ISO-, aukko- ja valotusasetusten yhdistelmiä. Tyypillisesti ISO-asetukset 800-3200, aukot f/2.8-f/5.6 ja suljinajat 15-30 sekuntia olivat tehokkaita.

Revontulet Isafjordurin kaupungin yllä

Revontulet Isafjordurissa, Westfjordsissa

Erilaiset yhdistelmät voivat tuottaa hyvin erilaisia ​​tuloksia. Suuremmat ISO-asetukset mahdollistavat nopeamman valotuksen, mutta voivat myös johtaa esimerkiksi rakeisiin kuviin. Huomaa, että pitäminen painettuna yli 15 sekuntia saa tähden liikkumaan hieman. Laajakulmaobjektiivit ovat yleensä monipuolisempia heikossa valaistuksessa, mutta pidemmät linssit antavat sinulle erilaisia ​​koostumuksia. Varmista, että poistat objektiivin suodattimet, koska ne voivat vääristää kuvaa. Saat luultavasti parhaat tulokset manuaalisilla asetuksilla äärettömälle polttovälille.

MILLOIN ON PARAS AIKA NÄHDÄ REVONTIA ISLANNISSA?

Paras aika nähdä revontulia on talvella, syyskuusta huhtikuuhun, jolloin pimeät ja pitkät yöt ovat korvanneet Islannin kirkkaat kesäyöt. Revontulien uskotaan olevan aktiivisimpia syys- ja maaliskuun päiväntasausten aikana, mutta todennäköisyys paranee myös keskellä talvea tuoden lisää pimeyttä – se vain antaa sinulle enemmän ikkunoita nähdäksesi ne joka päivä.

ISLANTI ON UUSIUTUVAN ENERGIAN JOHTAJA

Islannissa on suuri määrä puhdasta, uusiutuvaa energiaa erinomaisen maantieteellisen ja geologian ansiosta, joka tarjoaa sekä vesi- että geotermisiä luonnonvaroja.

1900-luvulla islantilaiset hyödynsivät näitä luonnonvaroja, mikä oli tärkeä tekijä väestön muuttumisessa köyhästä, hiilestä riippuvaisesta yhteiskunnasta erittäin korkean elintasoiseksi. Islanti on kestävän energiantuotannon edelläkävijä, sillä 85 % primäärienergian tarpeestaan ​​katetaan paikallisella uusiutuvalla energialla.

Lähes kaikki Islannin sähköstä tuotetaan uusiutuvista energialähteistä, ja 73 prosenttia sähköstä tuotetaan vesivoimalla ja 26,8 prosenttia geotermisellä energialla, mikä vastaa yli 99 prosenttia Islannin sähkön kokonaiskulutuksesta.

Islantilaiset ovat edelläkävijöitä geotermisen energian käyttämisessä tilojen lämmittämiseen, sillä 90 % islantilaisista kodeista lämmitetään geotermisellä vedellä. Puhdas ja edullinen kuuma vesi toimitetaan suoraan kaivoista koteihin putkistojen kautta. Loput rakennukset lämmitetään uusiutuvista lähteistä tuotetulla sähköllä.

Vieraile maaseudun voimaloiden vierailukeskuksissa oppiaksesi kuinka vesi- tai geoterminen energia muunnetaan sähköksi ja miten maalämpöä käytetään tilojen lämmittämiseen. Se voi olla hauskaa ja mielenkiintoista toimintaa koko perheelle. Näyttelyt ovat usein vuorovaikutteisia ja osoittavat, kuinka modernia teknologiaa käytetään energia-alalla.  

Suuri määrä uusiutuvia energialähteitä ja suotuisa liiketoimintaympäristö ovat houkutelleet Islantiin sijoittajia, jotka haluavat rajoittaa energiaintensiivisten laitosten, kuten alumiinisulattojen ja datakeskusten, hiilijalanjälkeä.

Islannissa käytetään edelleen fossiilisia tuontipolttoaineita liikenteessä, sillä laivat, lentokoneet ja autot käyttävät yleensä perinteisellä energialla. Sähköautojen omistajien määrä kuitenkin kasvaa nopeasti ja viime aikoina on tehty merkittäviä investointeja sähköautojen latausinfrastruktuuriin ja latausasemat ovat nyt käytettävissä kehätien toisella puolella. Tämä on sopusoinnussa hallituksen politiikan kanssa vähentää maan riippuvuutta tuontifossiilisista polttoaineista. Myös kalastusala on edistynyt merkittävästi: vuonna 2014 saastuminen oli 43 % pienempi kuin vuonna 1990. Tämä johtuu pääasiassa laivojen tehostamisesta, kiintiöjärjestelmästä ja kalajauhon tuotannon sähköistämisestä.

Vastaa